Kansan perinne kulttuuri on mielenkiintoinen aihe tutkia.

Kulttuuri rakentuu moneen eri paikkaan maailmalla, ensimmäinen vaikute siihen on geologia ja ympäristö.  Tyynen meren saarille asettuvat ihmiset heidän elämäänsä ensisijaisesti vaikutti  heidän ympäristönsä. Siellä he asuivat kasvien lehdistä tehdyistä majoissa, etsivät ruokaa merestä ja palmu puista, kalastivat ja kävelivät hiekka rannalla ilman traumaa.  Toisella puolella maa palloa pohjoisessa paljain jaloin kävely vain onnistui kesällä järvien ja jokien rannoilla. Rakennukset piti olla enemmän luonnon kylmän talvelta eristävä ja suojaava, tulen teko ja lämmin oli välttämätön luksus.

Tässä muutamia valokuvia kansan perinne rakennuksista.

Old Nordic Architecture.

East Finland.

Snow, Ice and Winter.

Liikkuminen ja matkustus talvella lumen päällä oli tehtävä toisen keinon kuin kesällä, että pysyisi pinnalla eikä juuttuisi lumen syvyyksiin.  Poltto puitten haku, liikunta, metsästys oli tarpeen kestää läpi puoli vuotisen talvi, lumi pakkas- kelin.  Mitä pohjoisempaan pioneerit menivät sitä pitempi ja kylmempi talvi oli heillä edessä.  Niillä pioneerilla piti olla moni taito lahjoja, rakentaa talvi pakkasen eristävä rakennus, tuli pesän kanssa, tehdä se kesällä.  Metsästää riistaa, kalastaa, poimia marjoja, sieniä, tehdä ravitsevaa ruokaa, levätä ja valmistaa kengät ja vaateita riistojen turkista.  Puu töillekin oli varmaan tarpeen, sukset, sauvat, puukon tuppi ja kantavat lumi kengät. Päre kontti millä hyvin voi kantaa lisä vaate tai ruoka tavaraa.

Toimeen tulo taito ja muut lahjakkuudet askarrella ja tehdä käsi töitä varmaan alkoi rakentamaan yhteystyötä muitten ihmisten kanssa, perheitä, sukuja, heimoja, pientä kylää ja paikallis-kulttuuria.

Aika luultavasti silloin meni aika lailla hitaasti (verrattuna nykypäivään), ja siihen suuntaan minkä sää ajalle asetti, pimeä talvi ja kaamos aika, lämmin tuli olisi ollut virkistävä vaikute tunteille. Riistan käry ja kalan loimutus olisi herättänyt uusia voimia kestää synkkää tuntematonta talvea.

Karhu olisi syönyt marjoja pitkin kesää ja lihottanut itsensä syksyllä pitkälle talvi unia varten, tehnyt pesän sopivaan turvalliseen paikkaan ja odottanut lumen tuloa, että pääsisi pitkälleen havujen ja sammalten keskelle pesään unille.  Peurat syöneet tattia ja sieniä kesällä, että rasva kerrokset riittäisivät ja hirvet syöneet koivun ja männyn taimenia ja vesojen ala oksia.  Talven tullen olisivat suojautunee havupuun oksien alle, ja katsellut ensi lumen leijailua ja seurannut lumen pyrytystä. Tuulen huokaus ja puun latvojen suhaus, kelon natinaa, mutta muuten hiljaista  luonnon erämaan keskellä.